Uutislistaukseen

Arkkipiispa Tapio Luoma, piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon Ulkomaanapu vetoavat Gazan tulitauon puolesta

Valkoinen kyyhkynen oliivipuun lehti nokassaan.

Kuva: Kirkon kuvapankki

Olemme raskain mielin ja syvän huolen vallassa seuranneet väkivallan kiihtymistä Israelissa ja Palestiinassa. Käynnissä oleva konflikti voi pahimmillaan johtaa alueelliseen sotaan. Kansainvälinen yhteisö kantaa tilanteesta osaltaan suuren vastuun, sillä yritykset kestävän, molempien osapuolten oikeudet turvaavan rauhan etsimiseen ovat viime vuosien aikana olleet vähäisiä ja ponnettomia.

Lauantaina 7. lokakuuta 2023 alkaneet Hamasin hyökkäykset Israelia ja siviilejä vastaan olivat selkeitä kansainvälisen oikeuden rikkomuksia. Hyökkäyksessä kuoli 1200 ihmistä, ja Hamas pitää edelleen panttivankinaan 238 ihmistä. [1] Hyökkäykset ja jatkuva väkivallan uhka vahvistavat Israelissa ja sen ulkopuolella asuvien juutalaisten historiallista kokemusta ja pelkoa laajamittaisesta väkivallasta.

Israel on vastahyökkäyksessään käynnistänyt Gazan laajat pommitukset, jotka ovat vaatineet jo yli 11 000 ihmishenkeä, siviiliuhreista yli 4500 on lapsia. [2] Yli 1,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan, ja he etsivät epätoivoisesti suojaa YK:n tiloista, sairaaloista, kouluista, moskeijoista, kirkoista ja muista siviilirakennuksista. Alueella ei ole kuitenkaan siviileille turvallisia paikkoja Israelin iskujen vuoksi. Palestiinalaisille Gazan pommitukset ovat jatkumoa vuosikymmenten miehitykselle, väkivallalle ja pakolaisuudelle.

Kuten edesmennyt presidenttimme Martti Ahtisaari sanoi: ”Rauha on tahdon asia”. Kansainvälisen yhteisön on keskityttävä etsimään ja tukemaan tätä tahtoa konfliktin osapuolissa. Ensimmäinen askel kohti rauhaa on tulitauon aikaansaaminen.

Tulitauko tarvitaan kiireellisesti myös, jotta humanitaarisen avun vieminen perille mahdollistuu ja siviilejä voidaan suojella. Yli sata avustustyöntekijää on YK:n mukaan kuollut, mikä on enemmän kuin missään muussa konfliktissa. [3] Tulitauko suojelisi myös niitä, jotka auttavat.

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista on vaadittava molemmilta osapuolilta.  Sodankäynnin sääntöjen noudattaminen hillitsee koston kierteiden syvenemistä ja edistää lopulta rauhanomaisen ratkaisun lähtökohtia.

Vetoamme, että Suomi toimisi aktiivisesti tulitauon aikaan saamiseksi, rauhanprosessin käynnistämiseksi ja humanitaarisen avun perillepääsyn takaamiseksi. Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain oikeudenmukaisella ratkaisulla, joka huomioi konfliktin kaikki osapuolet ja takaa kaikkien alueella elävien ihmisoikeuksien toteutumisen. 

Pyydämme, että Suomi toimii osana kansainvälistä yhteisöä sen puolesta, että konfliktin molemmat osapuolet mahdollistavat osaltaan humanitaarisen avun perillepääsyn ja noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

On ehdottoman tärkeää, että Suomi puolustaa vahvasti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden asemaa ja sitovuutta. Suomen ja kansainvälisen yhteisön tulisi tehdä kaikkensa, jotta siviilien kärsimystä vähennettäisiin ja humanitaarista apua saataisiin perille. Emme saa seurata sivusta hiljaa, vaan nyt on aika toimia ihmisten kärsimyksen vähentämiseksi.

Tapio Luoma, Turun ja Suomen arkkipiispa
Kaisamari Hintikka, Espoon hiippakunnan piispa ja Kirkon Ulkomaanavun hallituksen varapuheenjohtaja
Tomi Järvinen, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja

 

[1] Hostilities in the Gaza Strip and Israel | Flash Update #39 - occupied Palestinian territory | ReliefWeb

[2] Hostilities in the Gaza Strip and Israel | Flash Update #39 - occupied Palestinian territory | ReliefWeb

[3] UN honours 101 staff killed in Gaza conflict | UN News

 

Teksti: Kirkon viestintä

17.11.2023 13.32