Hautaan siunaaminen

Hautaan siunaaminen on kirkollinen toimitus, joka noudattaa jumalanpalveluksen kaavaa. Siinä omaiset osoittavat kunnioitusta, huolenpitoa ja surua menetettyään läheisen ja rakkaan ihmisen.

Hautaansiunaamistoimitus koostuu

  • raamatunluvusta ja rukouksesta
  • puheesta ja siunaussanoista
  • virsistä ja muusta musiikista.

Vainajan omaiset keskustelevat papin kanssa ennen hautauspäivää. Keskustelussa puhutaan yleensä vainajan elämänvaiheista ja persoonasta, siunaustoimituksen kulusta sekä muistotilaisuuden luonteesta.

Halsualla pappi ja kanttori osallistuvat myös muistotilaisuuteen.

Virret

Omaiset voivat sopia virsistä papin kanssa. Toimituksen musiikista vastaa kanttori, jonka kanssa omaiset sopivat siunaustilaisuuden musiikista.

Siunaustilaisuudessa lauletaan virsikirjan virsiä. Seurakunnan tiloissa pidettävässä muistotilaisuudessa voidaan laulaa muita vainajalle ja omaisille rakkaita hengellisiä lauluja.

Jos omaisilla on voimia paneutua virsiin, niiden sanoma voi lohduttaa surun kohtaamisessa ja surussa elämisessä. Virsikirjassa on virret ryhmitelty osastoittain. Hautajaisiin sopivia virsiä löytyy osastoista Hautaus sekä Kuolema ja iankaikkisuus. Kirkkovuoden virsistä sisältävät hautajaisiin sopivia virsiä ainakin osastot Kristuksen kärsimys ja kuolema, Pääsiäinen ja Pyhäinpäivä.

Istumajärjestys

Kirkossa voidaan perinteisen tavan mukaan istua niin, että vainajan lähiomaiset asettuvat alttarilta katsottuna vasemmalle puolelle ja muut sukulaiset oikealle puolelle. Muu saattoväki istuu omaisten takana kirkon muissa penkeissä. Jos lähiomaisia on paljon, he voivat istua molemmilla puolilla etupenkeissä.

Kukkaseppeleet.

Kukat

Seppeleiden ja kukkien laskeminen arkulle ja haudalle on kristillinen perinne ja vertauskuva. Seppeleet ja kukat ovat iankaikkisen elämän, kiitollisuuden ja rakkauden symboleja.

Halsualla on tapana laskea kukat sen jälkeen, kun vainaja on siunattu. Kukat voidaan laskea arkulle myös ennen siunausta.

Omaiset laskevat kukkalaitteensa ensimmäisinä. Lähisukulaisia seuraavat muut sukulaiset, ystävät sekä muu saattoväki. Kukkalaitteiden laskijat tulevat vuorotellen arkun ääreen, seisovat hetken hiljaa ja joku heistä lukee tervehdyksen. Tämän jälkeen kukkalaite lasketaan arkun viereen. Hetken hiljentymisen jälkeen seppeleen laskijat kääntyvät lähiomaisiin päin, kumartavat ja palaavat paikalleen.

Seuraavat kukkien laskijat voivat lähteä liikkeelle edellisten poistuessa arkun luota. Jos samaa kukkalaitetta laskemassa on useita saattajia, voidaan menetellä niin, että osa saattajista käy laskemassa kukat arkulle ja muut nousevat seisomaan paikallaan.

Hautaansaatto

Arkunkantaja.

Kun siunaustoimituksen päätösvirsi on laulettu, pukeudutaan päällysvaatteisiin, noudetaan kukat arkun luota ja valmistaudutaan hautaussaattoon.

Kantajat asettuvat paikoilleen arkun ääreen ja saattomusiikki alkaa. Kun musiikki on soinut hetken aikaa, nostavat kantajat arkun ja kantavat kirkosta ulkona odottavaan saattovaunuun. 

Kantajat kuljettavat arkun saattovaunulla haudalle. Arkun jäljessä seuraavat lähiomaiset ja muu saattoväki. Haudalle tultaessa suntio ohjaa tarvittaessa arkun laskemisen. Laskettuaan arkun hautaan kantajat ottavat lakin päästään ja jäävät hetkeksi haudan äärelle. Tämän jälkeen voidaan arkulle heittää sitä varten varatut irtokukat. Hauta peitetään hautakannella tai luodaan umpeen ja hautakansi tai kumpu havutetaan. Kukkalaitteet viedään haudan päälle. Lähiomaiset laskevat kukkalaitteensa hautakummulle ensin, ja sen jälkeenmuut tuovat omansa vapaassa järjestyksessä.
Sen jälkeen lauletaan virsi, pappi pitää rukouksen, ja lopuksi joku omaisista kutsuu saattoväen muistotilaisuuteen.

Jos omaiset haluavat itse peittää haudan, on asiasta sovittava etukäteen suntion kanssa. Seurakunta pyrkii peittämään haudan mahdollisimman pian hautauksen jälkeen. Pyhäpäivinä tapahtuneet hautaukset peitetään seuraavana arkipäivänä.

Tuhkaaminen ja maahan laskeminen

Hautaan siunaaminen on tuhkahautauksessa samanlainen kuin arkkuhautauksessa. Siunaustilaisuuden päätyttyä arkku siirretään takaisin vainajien säilytystilaan. Hautaustoimisto toimittaa arkun krematorioon tuhkattavaksi.

Kun uurna on toimitettu seurakunnalle, tuhka tai tuhkauurna voidaan haudata muistolehtoon, uurnahautaan tai arkkuhautaan. Uurnahautaan tai arkkuhautaan haudattaessa omaiset voivat olla läsnä hautauksessa. Muistolehtoon hautauksesta huolehtii seurakunnan suntio ilman omaisia.

Uurnaa tai tuhkaa maahan kätkettäessä voidaan viettää papin tai maallikon johtamana rukoushetki. Kirkkokäsikirjassa on erityinen maahankätkemisen kaava, jota voidaan tilaisuudessa noudattaa. Jos omaiset toivovat tilaisuuteen pappia, siitä sovitaan etukäteen.

Halsuan hautausmaalla on uurnahauta-alue sekä muisto- ja sirottelulehto. Omaiset voivat halutessaan hankkia muistolaatan yhteismuistomerkkiin. Muistolaatta tilataan Kokkolan seurakuntayhtymän taloustoimistosta.

Muistotilaisuus

Siunaustoimituksen jälkeen vietetään yleensä muistotilaisuus. Se voidaan järjestää seurakunnan tiloissa. Myös koti voi olla muistotilaisuuden pitopaikka. Muistotilaisuuspaikka sovitaan kirkkoherranvirastossa samalla kun sovitaan siunauksen toimittamispaikasta. Muistotilaisuuspaikasta ja pöytäliinojen pesusta peritään vuokra voimassaolevan hinnaston mukaan.

Muistotilaisuudessa on tapana lukea adressit, laulaa virsiä, pitää puheita ja muistella vainajaa. Muistotilaisuudessa voi olla myös laulu-, musiikki- ja lausuntaesityksiä. Omaiset suunnittelevat muistotilaisuuden ohjelman ja neuvottelevat siitä etukäteen papin kanssa.

Muistotilaisuuden tarjoilusta ja koristelusta sovitaan seurakunnan keittiöhenkilökunnan kanssa etukäteen viimeistään viikkoa ennen hautajaisia.

Suruliputus

Hautauspäivänä on tapana liputtaa vainajan kodissa ja muistotilaisuuspaikassa. Tällöin suruliputetaan eli lippu pidetään puolitangossa kello 8:sta alkaen. Siunaustilaisuuden päätyttyä nostetaan lippu kokosalkoon. Myös virallisena liputuspäivänä suruliputetaan.

Suomen lippu nostetaan puolitankoon viemällä lippu ensin ylös ja laskemalla se sitten kolmanneksen verran alaspäin.