Jumalanpalvelus on seurakunnan keskus

Messu eli jumalanpalvelus kokoaa kristityt yhteen. Sunnuntaina vietetään messua tai jumalanpalvelusta, koska sunnuntai on kristittyjen pyhäpäivä. Jo yli 100 000 kertaa kristityt ovat sunnuntaina kokoontuneet kohtaamaan toisiaan ja muistelemaan Jeesusta. Vuosisatojen kuluessa pyhäpäivän viettämiseen on kehittynyt oma järjestyksensä ja eri kulttuureihin sopivat tapansa. Kokoontumisten sisältö on kuitenkin kaikkialla maailmassa sama: rukoillaan tärkeiden asioiden puolesta, luetaan Raamattua, saarnataan ja nautitaan ehtoollista, yhteistä ateriaa.

Jumalanpalveluksia suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa.

Jumalanpalvelusta vietetään pyhäpäivinä klo 10. Jumalanpalvelukset voivat olla myös kyläkirkkoja tai perhekirkkoja.

Ellet pääse kirkkoon, Halsuan kirkossa pidettäviä jumalanpalveluksen voi kuunnella myös netin kautta.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietetään yleensä messua eli jumalanpalvelusta, jossa on ehtoollinen.

Ehtoollinen

Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen. Ehtoollinen vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää ja lupausta iankaikkisesta elämästä. Se on yhteyden, ilon ja kiitoksen ateria.

Kuka voi osallistua?

Ehtoolliselle voi osallistua jokainen konfirmoitu kirkon jäsen. Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempiensa tai muun aikuisen kanssa. Lapsi voidaan myös vain siunata, jos hän ei halua ottaa vastaan ehtoollista tai ei vielä tunnista ehtoollisen merkitystä.

Lapsen kanssa ehtoolliselle tuleva aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle siunaus vai ehtoollinen. Lapsi voi myös nauttia vain ehtoollisleivän tai kastaa ehtoollisleivän viinipikariin.

Erityisruokavaliot ehtoollisella

Halsuan kirkossa on tarjolla sekä vehnästä valmistettua että gluteenitonta ehtoollisleipää erillisellä lautasella. Gluteenittoman ehtoollisleivän saa pyytämällä.

Ehtoollisviini on alkoholillista. Mikäli haluaa alkoholitonta viiniä, siitä on hyvä ilmoittaa suntiolle jo ennen jumalanpalveluksen alkua.

Miten toimin ehtoollisella?

Ehtoolliselle polvistutaan alttarikaiteen ääreen tai se otetaan vastaan seisten. Ehtoollista voidaan jakaa kirkkosalissa muuallakin kuin alttarilla.

Ehtoollisleipä eli öylätti annetaan tavallisesti kämmenelle, josta sen voi laittaa suuhun. Jakaessaan leipää pappi lausuu ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.”

Viini tarjoillaan yleensä pienistä erillisistä pikareista. Joskus käytössä on yhteismalja, josta jokainen juo vuorollaan. Ehtoollisen jakaja pyyhkii maljan reunan jokaisen ehtoollisvieraan jälkeen. Viiniä jakava pappi tai avustaja sanoo ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Tähän voi vastata sanomalla aamen.

Ehtoollinen voidaan jakaa myös kastamalla ehtoollisleipä viiniin. Se annetaan ehtoollisvieraalle käteen tai suuhun.

Ehtoolliselta lähdettäessä voi kiitokseksi Jumalalle kumartaa alttarille ja tehdä ristinmerkin.

Ehtoollisen vieton aikana lauletaan virsiä tai kuunnellaan musiikkia. Kun kaikki halukkaat ovat käyneet ehtoollisella, pappi lausuu päätössanat ja rukoillaan yhteinen kiitosrukous.