Halsuan seurakunnan ja kirkon historiaa

Vuosina 1570–1670 kirkon palvelut Halsualla olivat lähes olemattomat. Ei ollut kirkkoa eikä pappia. Kirkossakäyntipakko oli silti voimassa.

Kokkolan kuuluisa kirkkoherra Anders Chydenius kävi vuonna 1778 kinkereillä Halsualla, ja totesi nuorison lukutaidon heikoksi. Muutoin Chydenius totesi halsualaiset kunnon kristityiksi.

Halsuan rukoushuonekunta perustettiin Kokkolan seurakuntaan elokuussa vuonna 1824. Kokkolan seurakunnan kappeliksi Halsua tuli vuonna 1856. Kappeliksi tulo vaati sitkeyttä. Ensimmäinen kappelianomus jätettiin jo vuonna 1829, ja vasta viides anomus johti tulokseen. Myönteiseen päätökseen vaikutti Kanalan kylän siirto Halsuaan. Tuo ajanjakso Kokkolan kappelina oli lyhyt, sillä Vetelin kappelin tultua itsenäiseksi seurakunnaksi Halsuasta tuli Vetelin kappeli vuonna 1860. Lopullinen tavoite, itsenäisen seurakunnan perustaminen tapahtui vuonna 1906, jolloin Vetelin kappelista tuli kirkkoherrakunta.

Kirkon rakentaminen

Kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun Halsua oli vielä rukoushuonekunta. 17-vuotias Jaakko Kuorikoski rakennutti vuosina 1825-1826 isänsä Heikin suunnitelmien mukaan Halsualle kirkon, joka on pohjaltaan tasavartinen ristikirkko.

Kirkon paikaksi kaavailtiin aluksi Tofferin harjua. Valintaan vaikutti se, että sieltä oli tie Veteliin ja Kokkolaan. Kirkko rakennettiin kuitenkin Kauppisen harjulle, jossa se nyt sijaitsee keskellä pitäjää ja maisemallisesti kauniilla paikalla Halsuajärven läheisyydessä.

Halsualla oli tuolloin 37 sukua ja noin 400 asukasta.

Kellotapuli

Koska kirkon viereen ei pystytetty tapulia, kirkonkello oli sijoitettava kirkontorniin.

Vuoden 1882 talvella piilukirveiden kalske kuitenkin kuului Kauppisen harjulta kauaksi. Juha Kuorikosken rakennuttama kellotapuli valmistui vielä samana vuonna.

Kirkko saa urut ja peruskorjauksen

Vuonna 1906 järjestetyt arpajaiset kartuttivat seurakunnan urkukassaa 1000 markalla. Kirkkoon saatiin lahtelaisen "Himanderin" 2-äänikertaiset urut. Ne voitiin sijoittaa juuri rakennetulle urkuparvelle.

Kirkossa tehtiin vuosina 1968-1969 peruskorjaus, jolloin kirkkoon saatiin uudet urut, tehtiin pintamaalaus, entisöitiin alttaritaulu, asennettiin paanukatto pärekaton sijalle, tehtiin lämmitysjärjestelmä ja ripustettiin lahjoituksena saadut kristallikruunut. Korjauksen suunnitteli halsualainen arkkitehti Sulo Kalliokoski.

Viimeisin peruskorjaus valmistui vuonna 2001. Sen suunnitelusta vastasi arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy Oulusta. 

Alkuperäinen alttaripöytä esiin

Vuonna 2024 Kokkolan seurakuntayhtymän investointihankkeena toteutetussa Halsuan kirkon muutostöissä kirkon alkuperäinen alttaripöytä palautettiin käyttöön. Kirkon alkuperäinen, vuonna 1826 rakennettu alttaripöytä kaivettiin esille vuosikymmeniä palvelleen isomman alttaripöydän sisältä. Ratora Oy:n restaurointipuuseppä Ville Hammar restauroi pöydän ja esiin saatiin alttaripöydän vanhimmat lilja-aiheiset maalaukset. Edellisen kerran liljat olivat näkyvillä 1930-luvulla. 

Lisäksi kirkkosalin etummaiset penkit sekä etupaneelit poistettiin, alttarialuetta laajennettiin ja niin sanottuun apusakastiin rakennettiin esteetön wc. Lisäksi uusittiin kiintokalusteita ja kirkkosalin käytävämatot ja rakennettiin lastennurkkaus ja kuoron esiintymistila. Rakennusurakoitsijana toimi kokkolalainen Rakennus Herlevi Oy.