Seurakunta kulkee surevan rinnalla

Suru on ihmisen terve ja luonnollinen tapa kohdata menetys. Jokaisella ihmisellä on oma tapansa surra. Jonkun on helppo itkeä, toisella itkun aika tulee myöhemmin. Surun kestoa, syvyyttä ja sen vaatimaa aikaa ei voida ennakoida. Ole surussasi itsellesi armollinen ja kunnioita tunteitasi.

Suositeltavaa on, että et jää surusi kanssa yksin. Keskustele tunteistasi ja ajatuksistasi läheistesi kanssa. Voit keskustella suruun liittyvistä asioista seurakunnan työntekijöiden kanssa myös hautajaisten jälkeen. Ota rohkeasti yhteyttä. Sinun on mahdollista saada apua myös lääkäriltä, psykologilta ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta.

Rukoilemisesta on apua surussa. Psalmissa 121 sanotaan: Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun? Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.

Sururyhmät

Apuna surun kohtaamisessa ovat myös sururyhmät. Niitä järjestetään sekä seurakunnan että sairaalateologien voimin.

Halsuan seurakunnassa järjestetään vuosittain sururyhmä. Kokkolan seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito järjestää sururyhmiä itsemurhan tehneiden läheisille ja lapsensa menettäneille. Myös lapsille järjestetään sururyhmiä tarpeen mukaan.

Pyhäinpäivänä surraan yhdessä

Kutsu pyhäinpäivän messuun saapuu seurakunnasta niille omaisille, jotka ovat antaneet luvan kutsun lähettämiseen ja nimen lukemiseen. Messussa kynttilät sytytetään kaikille siunatuille, jotka ovat olleet Halsuan seurakunnan jäseniä sekä niille, jotka on haudattu Halsualle. Kirkkoherranvirastoon voi ilmoittaa, jos haluaa, että muualle haudatun vainajan muistolle haluaa sytytettävän kynttilän Halsuan kirkossa.

Sureva ihminen voi löytää erityisellä tavalla myös musiikin hoitavan ja lohduttavan puolen.

Enkelipatsas.