Uutislistaukseen

Eri sukupolvilla erilainen suhde kirkkoon

Elinkustannusten nousu ja arvokäsitykset näkyvät myös kirkon jäsenmäärässä

Kirkon viestintä


Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan vuoden 2022 lopussa kirkkoon kuuluvien osuus oli 65,1 prosenttia väestöstä. Kirkon jäsenyys oli siis 3,6 miljoonalla suomalaisella (3 620 939). Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 66,5 prosentilla väestöstä (jäsenmäärä 3 689 998).

Sekä kirkon jäsenyydestä eronneiden (63 700) että kuolleiden määrät (51 000) kasvoivat merkittävästi viime vuonna. Jäsenmäärän kokonaismuutoksiin vaikuttavat lisäksi kirkkoon liittyneiden sekä alle 1-vuotiaana kastettujen määrät.
- Väestöä koskevat trendit eli alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus heijastuivat viime vuonna myös kirkon jäsentilastoihin. Kirkon jäsenistö väheni suhteellisesti jopa enemmän kuin kirkosta eroamisen huippuvuosina 2010 ja 2014. Loppuvuonna voimakkaasti lisääntynyt eroaminen kytkeytyy pääosin kirkollisveroon. Taloudelliset syyt ovat tutkimustenkin perusteella entistä keskeisempiä kirkosta eroamisen taustalla, tutkija Veli-Matti Salminen sanoo.

Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 henkilöä. Neljännes (25 %) vuoden aikana kirkkoon liittyneistä on iältään 30–39-vuotiaita. Kasteessa kirkon jäsenyyden sai noin 25 000 alle 1-vuotiasta. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle 1-vuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta. Kirkkoon liittyi kasteen kautta myös rippikoulun käyneitä nuoria.

Useimmiten kirkosta erosivat 18-vuotiaat, joita oli lähes kuusi prosenttia eronneista. Suurin kirkosta eronneiden ikäryhmä on 20–29-vuotiaat, joita oli yli kolmannes (34 %) eronneista.
- Alle 40-vuotiaiden suhde kirkkoon on sekä jäsenyyden että arvojen suhteen varsin erilainen kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Äskettäin julkaistu Millenniaalien kirkko -tutkimus osoitti, että millenniaalit ja heitä nuoremmat sukupolvet näyttäytyvät yksilöllisyyttä, tasa-arvoa ja uskonnollista moninaisuutta korostavina sukupolvina. He odottavat kirkolta vastuunkantoa erityisesti ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä, Veli-Matti Salminen kertoo.

 

 

Hyvät kohtaamiset vahvistavat jäsenyyttä

Teksti: Eija Ahokangas


Kokkolan seurakuntayhtymän seurakuntien vuoden 2022 tilastot eivät kerro mitään radikaalia suunnan muutosta aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Ensimmäisenä pistää silmään Kaustisen ja Ullavan sekä Lohtajan seurakuntien kastettujen määrän nousu viime vuoden aikana. Vastaavasti kanta-Kokkolassa lapsia kastettiin vuonna 2022 selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviön mukaan kasteiden määrässä on vuosittain ollut pientä vaihtelevuutta suuntaan ja toiseen. 

- Viime vuonna kasteiden määrä kuitenkin väheni melkein viidenneksen. Tiedän, että ainakin alkuvuodesta lapsia syntyi ennätyksellisen vähän. Tämä voi selittää myös kasteiden vähenemisen, Sirviö kertoo. 
Myös kuolleiden määrässä on vuosittain vaihtelevuutta. Viime vuonna määrä nousi  Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa noin viidenneksen.

Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa jäsenmäärä on viime vuonna vähentynyt neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna.

- Seurakuntaan muuttaneita on vuosittain ollut hieman enemmän kuin seurakunnasta pois muuttaneita. Sekä kirkosta eronneiden että kirkkoon liittyneiden määrä on ollut kasvussa, joskin eronneita on reilu kolme kertaa enemmän, toteaa kirkkoherra Sirviö.

Kälviän ja Halsuan seurakunnissa kuolleiden ja kastettujen määrät olivat vuonna 2022 kutakuinkin ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. 

- Pieni ja aktiivinen seurakuntamme menetti jäseniään vuoden 2022 aikana, kertoo Halsuan seurakunnan kirkkoherra Juha Karhulahti. Muuttotappio sekä hautausten ja kasteiden epäedullinen suhde olivat tärkeimmät muutoksen aiheuttajat Halsualla.
- Toivomme kovasti jäsenmäärän vakiintumista tai jopa kasvua kaikkiin seurakuntiimme. Mutta asiat menevät niin kuin on tarkoitettu, ja samalla aina myös parhain päin, uskoo Karhulahti.
Kälviän seurakunnan kirkkoherra Kai Juvila panee merkille, että vaikka kirkosta eronneiden määrässä on ollut kasvua, niin muuttoliike Kälviän seurakuntaan on ilahduttavasti kasvanut. 

Lohtajan seurakunnan jäsenmäärä jatkaa vähenemistään. Tämä on suurelta osin muuttoliikkeen seurausta. 

- Yleinen suuntaus on, että väki vähenee syrjäkyliltä. Myös palvelut ovat vähentyneet, joten isommat paikkakunnat houkuttelevat väkeä, aprikoi Lohtajan seurakunnan kirkkoherra Antti Lapinoja.
- Myös nuoriso lähtee opiskelemaan muualle, ja nykyään he vaihtavat sen myötä kotipaikkakuntaa.

Kirkosta eronneiden määrä on pysynyt koko seurakuntayhtymän alueella maltillisena.
Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Harjun suurin mielenkiinto väestötilastoissa kohdistuukin kirkosta eronneisiin ja kirkkoon liittyneisiin. 

- Kaustisen ja Ullavan seurakuntaan liittyneitä on ollut edellisvuotta enemmän, kirkosta eronneiden määrän pysyessä lähes samana. 
Harju ei usko ”taikatemppuihin” kirkosta eroamisen vähentämiseksi, vaan haluaa työntekijöidensä kanssa panostaa kohtaamisiin niin arjessa kuin juhlassa. 
- Toivon, että onnistumme pitämään kristillistä sanomaa esillä tavalla, jossa seurakuntalainen samalla kokee tulevansa arvostetuksi ja hyväksytyksi. Palautteet hyvistä kohtaamisista ovat kannustavia ja varmasti vahvistavat jäsenyyttä.

Kokkolan ruotsalainen seurakunta pieneni noin 73 jäsenellä. Puolet siitä koostuu vähäisestä kastettujen määrästä verrattuna haudattujen määrään. 

- Kokkolan ruotsalaisessa seurakunnassa kastamme kuitenkin lähes kaikki syntyvät lapset, joten ikäluokat ovat pienenemässä, toteaa kirkkoherra Per Stenberg.
Toinen puolisko jäsenlaskusta koostuu kirkosta eronneista. Kokkolan ruotsalaisessa seurakunnassa kirkosta eronneiden määrä on kuitenkin pysynyt kolmen viimeisen vuoden aikana lähes samana.
- On ilahduttavaa, että seurakunnasta muuttaneet ja seurakuntaan muuttaneet ovat tasapainossa, Stenberg huomioi.

 

 

9.2.2023 11.13