Helluntaina juhlistetaan 200-vuotiasta Halsuan kirkkoa. Kuuluisan kirkonrakentajasuvun nuori Jaakko Kuorikoski rakennutti kirkon 1825–26 isänsä Heikki Kuorikosken suunnitelmien pohjalta. Juhlavuosi on Halsuan seurakunnan kirkkoherra Juha Karhulahden mukaan merkittävä virstanpylväs seurakunnan elämässä.
Kauppisen harjulle kaksi vuosisataa sitten nousseesta ristikirkosta on muodostunut paitsi halsualaisten hengellinen keskus, myös poikkeuksellisen hyvin säilynyt suomalaisen puukirkkoarkkitehtuurin helmi. Helluntain juhlamessussa julkaistaan myös kirkon historiikki, kirkkokuoron juhlavuoden cd sekä Aalto-yliopiston toteuttama digitaalinen kaksonen. Se on visuaalinen, fotorealistinen virtuaalimalli, joka avaa kirkon rakenteita tavalla, jota seurakuntalaiset eivät ole aiemmin päässeet näkemään. 
- Meille halsualaisille tämä on kodinomainen, maaseudun nikkariperinnettä edustava puukirkko. Tämä hengellinen kotimme on rakennettu palvelemaan pientä, mutta uskollista seurakuntaa, kirkkoherra kuvailee.
Halsuan kirkko oli Juha Karhulahden kotikirkko jo lapsuudessa. Ensimmäisissä muistoissaan hän istui kirkon penkissä isoisänsä kainalossa. 
- Kuunnellen, katsellen ja iloiten. Opittuani ajamaan polkupyörällä saatoin sunnuntaiaamuisin ajella itsekin kirkkoon. Näitä kirkkomatkoja juhlisti tulomatkalla ”Kahvi-Tuvasta” hankittu salmiakkiaski, muistelee kirkkoherrana Halsualla vuodesta 2016 toiminut Karhulahti.
- Myös oman perheen kanssa on kirkossa koettu monet armo- ja juhlahetket, hän kiittelee.

FAKTA
Halsuan rukoushuonekunta perustettiin 1824

• 17-vuotias Jaakko Kuorikoski rakennutti  Halsuan kirkon 1825–1826. 
• Rakennuslupaa haettiin rukoushuoneelle, mutta Kauppisen harjulle haluttiin kirkko.
• Rakennettu lähes kokonaan ilman viranomaisten vahvistamia piirustuksia.
• Jaakko Kuorikosken poika Juho Jaakko Kuorikoski rakensi Halsuan kellotapulin 1882. 
• Halsuan seurakunta perustettiin 1856.
• Peruskorjaus 1968–1969, jolloin saatiin uudet urut, viimeisin peruskorjaus valmistui 2001. 
• Vuonna 2020 Halsuan seurakunta liittyi Kokkolan seurakuntayhtymään.
• Halsuan kirkko 200 vuotta -historiikki (35 e) myytävänä Halsuan seurakunnassa, kunnantalolla ja Kokkolan seurakuntakeskuksen infossa.
   

Halsuan kirkko on juhlavuotta varten mallinnettu kokonaisuudessaan kolmiulotteiseksi digitaaliseksi malliksi. Aalto yliopiston, rakennetun ympäristön mittaukseen ja mallinnukseen  erikoistunut instituutti MeMo toteutti projektin tutkimusjohtaja Hannu Hyypän johdolla. Mallinnus mahdollistaa kirkon tarkastelun ulkoa, sisältä ja jopa rakenteiden sisältä.
- Fotorealistisessa mallissa voi liikkua, ja nähdä, miten kirkko on rakennettu ja miten se on muuttunut ajan myötä, Hyyppä kertoo.
Mallinnustyö paljasti myös uusia historiallisia yksityiskohtia. Kirkon tornin luukusta löytynyt kaiverrus osoittaa, että rakennuksen ulkoiset rakenteet aina ylös ristiin saakka valmistuivat jo vuonna 1825. Vesikatto ja torni saatiin pystyyn saman kesän aikana, ja kirkko viimeisteltiin jumalanpalveluskäyttöön vuonna 1826.

 Juuri piirustusten puute teki Halsuan kirkosta erityisen kiinnostavan kohteen.
Hannu Hyyppä

Kotiseutuneuvos, museoamanuenssi ja tutkija Risto Känsälän mukaan Halsuan kirkko on poikkeuksellinen, sillä se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. 
- Ulkoasuun on tehty vain vähäisiä muutoksia, ja sekä kirkko että vuonna 1882 rakennettu kellotapuli on toteutettu ilman viranomaisten vahvistamia piirustuksia, tutkimusprojektissa mukana ollut Känsälä sanoo.
Kirkon historiasta on säilynyt 
vain vähän arkistolähteitä, ja kokonaiskuvaa on koottu hajanaisista viitteistä useista lähteistä. 
- Kun halsualaiset 1820-luvulla hakivat lupaa rukoushuoneelle, kirkollishallinnon alimman tason rakennukselle, ei viranomaisille välttämättä välittynyt tietoa rakennuksen todellisesta koosta tai ulkonäöstä. Siten Halsualle rakennettiin käytännössä kirkon mittainen ja näköinen rakennus ilman viranomaislupaa, Känsälä avaa. 
- Juuri piirustusten puute teki Halsuan kirkosta erityisen kiinnostavan kohteen, Hyyppä lisää.

Halsuan kirkon 200-vuotishistoriikin ja 3D-mallinnusprojektin myötä syntyi myös dokumenttielokuva, joka saa ensiesityksen helluntaina 200-vuotisjuhlassa Halsuan seurakuntakodilla. 
-Pyrimme dokumentissa avaamaan sitä, miten kirkko on rakennettu ja miten se on muuttunut aikojen kuluessa. Ideana oli myös pelillistää kirkkohistoriaa ja saada nuorempikin sukupolvi kiinnostumaan paikallisesta kulttuuriperinnöstä, Hyyppä lisää.

Juhlavuotta varten kirkossa tehtiin parina viime vuonna merkittäviä muutostöitä. Kirkon alkuperäinen alttaripöytä palautettiin käyttöön ja restauroitiin keskeisalttariksi. Esille kaivettiin myös alttaripöydän vanhimmat, 1930-luvulta asti piilossa olleet liljamaalaukset.
- Pitkä matka on kuljettu rakentamisajan vaatimattomasta pyhäköstä nykyiseen lämmitettyyn ja toimivaan kirkkorakennukseen. Olemme sitoutuneet pitämään huolta sekä rakenteista että ennen kaikkea kirkon hengellisestä elämästä, Karhulahti lupaa.
Hänen mukaansa kirkko elää vahvasti seurakuntalaisten mukana.
- Messuelämä on vilkasta ja sitä rakennetaan yhdessä. Seurakuntalaiset osallistuvat lukijoina, ehtoollisavustajina, muusikkoina ja jopa saarnaajina. Kirkko on edelleen seurakunnan toiminnan keskipiste.

Risto Känsälän mukaan Halsuan kirkossa yhdistyvät halsualaisten tyylikäsitykset kirkosta ja kellotapulista sekä kuuluisalle kirkonrakentajasuvulle Kuorikoskille tyypilliset rakentamispiirteet, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
- Toivon ja uskon, että halsualaiset osaavat hoitaa kirkkoaan hyvin seuraavat 50 vuotta, jotta voimme aikanaan nauttia myös 250-vuotisjuhlista, Känsälä lisää.

Halsuan kirkon 200-vuotisjuhla näkyy kirkkoherran pöydällä

Halsuan kirkko viettää tänä vuonna 200-vuotisjuhlavuottaan. Merkkivuosi näkyy monella tavalla sekä seurakunnan arjessa että kirkkoherra, rovasti Juha Karhulahden työpöydällä.

– Juhlavuosi on ollut tavallista intensiivisempi. Historiatyötä, juhlakirjan toimittamista ja juhlamessun valmistelua on tehty rinnakkain normaalin seurakuntatyön kanssa. Samalla on ollut tärkeää, että juhlavuosi näkyy ja tuntuu myös seurakuntalaisille, Halsuan seurkaunnan kirkkoherra Juha Karhulahti sanoo.

Juhlavuosi on tuonut seurakunnan arkeen lisää tapahtumia, yhteisiä hetkiä, joissa myös kirkon historia on ollut esillä. 200-vuotisjuhlaa vietetään helluntaina Halsuan kirkossa kello 10 alkavassa piispanmessussa sekä sen jälkeisessä juhlatilaisuudessa.

Juhlakirja kokoaa historian kansien väliin

Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan Halsuan kirkko 200 vuotta -historiikki juhlamessun yhteydessä. Kirja punoo yhteen kirkon historian, seurakuntalaiset sekä hengellisen perinnön.

– Kirjan toimittaminen on ollut laaja ja opettavainen projekti. Se on vaatinut arkistotyötä, kirjoittajien yhteistyötä ja ennen kaikkea vilpittömän kiinnostuksen pienen seurakunnan suureen historiaan, Karhulahti kertoo.

Idea juhlajulkaisusta syntyi jo kolme vuotta sitten.

– Kotikirkostamme oli yllättävän vähän täsmällistä historiatietoa. Seurakunnan toiminnasta on kyllä kirjoitettu, mutta itse kirkon historia kaipasi kokoavaa julkaisua, Karhulahti sanoo.

Tutkimustyöstä vastasi kuuluisaa Kuorikosken kirkonrakentajasukua ja heidän rakentamiaan kirkkoja yli 40 vuotta tutkinut emeritus museoamanuenssi ja kotiseutuneuvos sekä tutkija Risto Känsälä. Lisäksi hankkeessa on tehty yhteistyötä Aalto-yliopiston MeMo-instituutin kanssa. Historiikki käsittelee muun muassa kirkon rakennetta, kirkkotaidetta, urkuja, tekstiilejä, hautausmaata, sankarihautaa, kirkkomusiikkia ja seurakunnan tukijoita.

Helluntaina julkaistavaa historiikkia myydään juhlamessun yhteydessä 35 euron hintaan. Sen jälkeen kirjaa voi ostaa Halsuan seurakunnan kirkkoherranvirastosta, Halsuan kunnantalolta sekä Kokkolasta, Kokkolan seurakuntakeskuksen infosta. Kirjan ostajilla on myös mahdollisuus hankkia Halsuan seurakunnan kirkkokuoron juhlavuoden cd-julkaisu erikoishintaan.

Helluntai juhlapäivänä ei ole sattuma

Kirkon 200-vuotisjuhlamessun ajankohdaksi valittiin helluntai harkiten.

- Helluntaipäivä on kirkolle mitä parhain juhlapäivä. Apostolisen kirkon syntymäpäivänä pidetään helluntaita, jolloin Jeesuksen opetuslapsille antama lupaus Pyhän Hengen lahjasta toteutui. On luontevaa juhlia myös Halsuan kirkon merkkivuotta päivänä, joka korostaa Pyhän Hengen työtä, yhteyttä ja seurakunnan merkitystä, Karhulahti perustelee.

Tämä hengellinen kotimme on rakennettu palvelemaan pientä,
mutta uskollista seurakuntaa jo kahden vuosisadan ajan.

Juha Karhulahti

Syntyperäiselle halsualaiselle oma kotikirkko on syvästi merkityksellinen.

– Meille halsualaisille kodinomainen, maaseudun nikkariperinnettä edustava puukirkko on hyvin läheinen. Tämä hengellinen kotimme on rakennettu palvelemaan pientä, mutta uskollista seurakuntaa jo kahden vuosisadan ajan, Karhulahti kuvaa.

Kirkkoa on valmisteltu juhlaan huolella

Juhlavuotta silmällä pitäen Halsuan kirkossa toteutettiin vuonna 2024 merkittäviä muutostöitä. Kirkon alkuperäinen alttaripöytä restauroitiin uudelleen käyttöön, ja sen vanhimmat, lilja-aiheiset maalaukset saatiin näkyviin ensimmäistä kertaa sitten 1930-luvun.

Lisäksi kirkkosalin etuosaa avarrettiin, alttarialuetta laajennettiin, apusakastiin rakennettiin esteetön wc ja kirkkoon tehtiin uusia kiintokalusteita. Samalla uusittiin käytävämatot, rakennettiin lastennurkkaus sekä esiintymistila kuorolle. Korjaukset toteutti kokkolalainen Rakennus Herlevi Oy.

– Pitkä matka on kuljettu rakentamisajan vaatimattomasta ja karusta pyhäköstä nykyiseen lämpimään, kauniiseen ja toimivaan kirkkoon, Karhulahti kiittelee.

Kirkko elää seurakuntalaisten kautta

Halsuan kirkko on yksi Kuorikosken kirkonrakentajasuvun merkittävimmistä pohjalaisista puukirkoista ja seurakunnan toiminnan keskipiste. Ristikirkko-symboliikka on halsualaisille vahvaa. Kirkkoherran mukaan risti muistuttaa Jeesuksen antamasta uhrista meidän ihmisten puolesta.

– Ristin sanomassa Jumalan rakkaus koskettaa, puhdistaa ja parantaa jokaista kirkkovierasta. Risti muistuttaa myös siitä, että jokaisella ihmisellä on oman elämän haasteet ja eräänlainen risti kannettavanaan. Mutta kukaan ei kanna ristiään yksin vaan rinnalla on Kaikkivaltias, joka tietää ja tuntee kaiken. Kirkossa kaikki saavat tulla ristin muotoisen kirkon suojiin, seurakunnan paimen sanoo.

Kirkko on minulle hengellinen koti, turvapaikka ja Jumalan läsnäolon paikka.

Juha Karhulahti

Kirkkoherrana Karhulahtea ilahduttaa erityisesti se, että kirkko on elävä ja käytössä.

– Iloitsemme ja kiitämme 200-vuotiaasta kotikirkostamme. Olemme sitoutuneet pitämään huolta sen rakenteista ja ennen kaikkea sen hengellisestä elämästä.

Karhulahti on saanut palvella viimeiset kymmenen vuotta syntymäseurakuntansa kirkkoherrana – kulkien samaa kirkkopolkua kuin esi-isänsä ennen häntä.

- Kirkko on minulle hengellinen koti, turvapaikka ja Jumalan läsnäolon paikka.

FAKTA
Halsuan seurakunnan kirkkoherra, rovasti Juha Karhulahti

• Syntynyt 1958 Halsualla.
• Koulutus: teologian maisteri vuonna 1995, teologian lisensiaatti vuonna 2020
• Pappisvihkimys vuonna 1996.
• Työskennellyt maatalousyrittäjänä, seurakuntapastorina Perhon ja Karvian seurakunnissa sekä kirkkoherrana Perhon, Karvian, Jurvan ja Halsuan seurakunnissa.
• Halsuan kirkkoherrana vuodesta 2016.
• Kokkolan rovastikunnan lääninrovasti 2022–2025.
• Puoliso Tiina, kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta.
• Harrastaa liikuntaa, musiikkia ja lukemista.

Halsuan kirkon virtuaalinen malli avaa ovia rakennushistoriaan

Halsuan kirkon 200-vuotisjuhlavuoden kunnianhimoisimpiin hankkeisiin kuului Aalto-yliopiston MeMo‑instituutin toteuttama tutkimus- ja mallinnusprojekti, jonka tuloksena valmistui sekä juhlahistoriikki, digitaalinen 3D‑malli että dokumenttielokuva kirkosta.

Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on Aallon ja Maanmittauslaitoksen yhteinen tutkimusyksikkö, joka on mallintanut muun muassa suomalaisia perinnerakennuksia jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kirkot ovat olleet tutkimuksen keskiössä. MeMon johtajana toimii Hannu Hyyppä, joka yhdessä projektin tutkijoiden kanssa mallinsi Halsuan kirkon.

– Olemme tehneet 3D-mallinnusta useista pohjalaisista puukirkoista, kymmenissä eri kohteissa. Halsuan kirkko valikoitui mukaan, koska se on säilynyt poikkeuksellisen alkuperäisenä ja edustaa Kuorikosken kirkonrakentajasuvun varhaista tuotantoa, Hyyppä perustelee.

Idea Halsuan kirkon tutkimiseen syveni vuonna 2023, kun MeMo ja Kuorikoski-suvun kirkkoihin erikoistunut tutkija Risto Känsälä olivat mukana Ylistaron kirkkoa käsittelevässä dokumenttiprojektissa. Halsua kiinnosti erityisesti siksi, että kyseessä on 17-vuotiaan Jaakko Kuorikosken ensimmäinen kirkko.

– Halsua on ikään kuin lähtöpiste. Se, josta kaikki alkoi, Hyyppä tiivistää.

Mittauksista syntyi digitaalinen kaksonen

Tutkimuksen ytimessä on kirkon digitaalinen kaksonen eli fotorealistinen kolmiulotteinen malli, joka vastaa kirkkoa ulkoa ja sisältä.

– Digitaalista kaksosta tyrkytetään kaikista 3D-malleista liian herkästi, virtuaalinen fotorealistinen malli kertoo ehkä enemmän. 3D-malli ei ole vain kuva, vaan siinä voidaan liikkua, tarkastella rakenteita, nähdä seinien paksuudet ja puurakenteet. Mallissa voidaan myös havainnollistaa kirkon muutoksia eri aikakausina, Hyyppä avaa.

3D-malli ei ole vain kuva, vaan siinä voidaan liikkua, tarkastella rakenteita, nähdä seinien paksuudet ja puurakenteet.

Hannu Hyyppä

Halsuan kirkon mallinnus tehtiin tarkkojen mittausten pohjalta laserkeilausta, valokuvausta ja useita eri mittausmenetelmiä hyödyntäen. Pelkästään dokumenttielokuvaa varten projektin aikana syntyi noin 5 000 valokuvaa.

Mallinnuksen avulla kirkon rakenteet, saarnastuoli, vaivaisukot ja muut yksityiskohdat on voitu tarkastella tavalla, joka ei tavalliselle kävijälle ole mahdollista.

– Esimerkiksi kirkkokuoriosaan tai torniin ei normaalisti ole pääsyä. Digitaalinen malli avaa nämä tilat kaikille, Hyyppä sanoo.
 

Tutkimus toi esiin myös uusia löydöksiä

Mittaus- ja dokumentointityö on tuonut esiin myös yllättäviä historiallisia havaintoja. Yksi merkittävimmistä löydöistä tehtiin kirkon tornissa.

Tornin ristikon läheltä löytyi vuosiluku 1825. Se viittaa siihen, että harjannostajaiset on pidetty jo vuonna 1825, eikä vasta vuonna 1826, kuten on pitkään oletettu.

Lisäksi mallinnuksen ja vanhojen valokuvien vertailu on paljastanut yksityiskohtia kirkon esineistöstä, kuten vaivaisukoista ja niiden pukeutumisesta eri aikakausina.
 

Kulttuuriperintö näkyväksi myös nuorille

Tutkimuksen tavoitteena ei ollut vain menneisyyden tallentaminen, vaan myös kulttuuriperinnön avaaminen uusille sukupolville.

– Olemme pohtineet, miten kirkon historiaa voisi pelillistää tai esittää visuaalisesti niin, että myös nuoret kiinnostuisivat omista juuristaan. Jos siinä onnistutaan, projekti on täyttänyt tehtävänsä, Hyyppä sanoo.

Digitaalisten mallien avulla voidaan rakentaa myös erilaisia virtuaalisia näyttelyitä ja tapahtumia, joihin voi palata myöhemminkin.

Dokumenttielokuva jää elämään paikallisesti

Hankkeeseen kuuluu myös dokumenttielokuva Halsuan kirkosta. Sen ensiesitys on helluntaina Halsuan kirkon 200-vuotisjuhlamessun jälkeen Halsuan seurakuntatalolla.

– Tällaiset elokuvat eivät ole valtavirran hittejä, mutta pienillä paikkakunnilla ne kokoavat ihmisiä ja vahvistavat yhteistä historiaa. Ylistarossa, jonne isäni sukujuuret juontavat 1700-luvulle saakka, näytökset olivat täysiä, Hyyppä muistuttaa.

On hyvin mahdollista, että kartoitamme tulevina kesinä lisää kirkkoja.

Hannu Hyyppä

MeMo-instituutin kiinnostus Kuorikosken kirkkoihin jatkuu. Tutkimustyö ei pääty Halsuaan.

– On hyvin mahdollista, että kartoitamme tulevina kesinä lisää kirkkoja, Hyyppä sanoo.

Halsuan kirkko 200 vuotta -piispanmessu ja juhla su 24.5. klo 10 alkaen Halsuan kirkossa.

Tekstit: Mari Hautamäki