Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan viime vuoden lopussa (31.12.2025) kirkkoon kuuluvien osuus oli 61,1 prosenttia väestöstä. Kirkon jäsenyys oli viime vuoden lopussa 3,46 miljoonalla suomalaisella (3 455 084). Vuotta aiemmin jäsenyysprosentti oli 62,2 ja jäseniä 3 506 207.
Yhteensä 25 000 henkilöä liittyi kirkon jäseneksi, vuotta aiemmin vastaava luku oli 23 000. Kirkkoon liittyneiden määrä jatkaa nousuaan jo useamman vuoden aikana. Suurin liittyneiden ikäryhmä oli 30–39-vuotiaat, jotka muodostivat 29 prosenttia kaikista liittyneistä.

Rippikoulun kautta liittyneiden määrä jatkoi myös vuonna 2025 voimakasta kasvuaan. Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 2 200 nuorta, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 1 900.
- Kirkkoon liittyminen on jatkunut edellisvuosien tapaan. Vuodesta 2022 lähtien kirkkoon on joka vuosi liittynyt edellisvuotta enemmän jäseniä. Nuorten ikäryhmien kiinnostus kirkkoa kohtaan näkyy rippikoulussa, jossa liittyvien määrä on vahvasti kasvanut. Sen taustalla on 2010-luvulta lähtien yleistynyt kastamattomuus. Nämä ikäluokat alkavat tulla rippikouluikään, ja nuoret tekevät itse jäsenyyteen liittyviä valintoja, Kirkon tutkimuksen johtaja Hanna Salomäki toteaa.

Vuonna 2025 kastettiin 26 600 lasta. Kastettujen määrä kääntyi viime vuonna pitkästä aikaa nousuun. Vuonna 2024 kastettujen lasten lukumäärä oli 500 vähemmän, 26 100.
Kirkosta erosi vuoden aikana 50 400 henkilöä. Eronneiden määrä pieneni edellisvuodesta, jolloin kirkosta erosi 51 300. Kirkosta eroajien lukumäärä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2022. Suurin kirkosta eronneiden ikäryhmä oli edellisten vuosien tapaan 20–29-vuotiaat, heitä oli 28 prosenttia eronneista.
Kokonaisjäsenmäärään vaikuttaa myös viime vuonna kuolleiden määrä, joka oli noin 46400.

KIRKON VIESTINTÄ

Kirkko elää ihmisten mielissä

Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa vuoden 2025 tilastot noudattavat pitkälti valtakunnallista linjaa. Kirkosta eronneiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna, ja kirkkoon liittyneiden määrä pysyi suurinpiirtein samoissa lukemissa yhtymän seurakunnissa.

Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa jäsenmäärä pienenee noin 400 henkilön vuosivauhdilla. Kirkkoherra Jouni Sirviön mukaan luonnollisista syistä.
- Hautajaisten määrä on vakiintunut vuosittain 250 kieppeille. Kuolleiden lukumäärä on nykyään huomattavasti suurempi kuin kastettujen määrä, joka kahtena viime vuonna on jäänyt vähän alle 200. Tämä selittää jäsenmäärän vuosittaista vähenemistä 50–60 jäsenellä, Sirviö laskee. 
Vaikka seurakuntaan muuttaneiden ja seurakunnasta muuttaneiden määrä pysyy vuosittain suurin piirtein samoissa luvuissa, seurakunta menettää vuosittain noin 60–90 jäsentä muuttotappiona, mikä näkyy jäsenmäärän hitaana laskuna.
Sirviön mukaan kirkosta eroamisen iloiseksi vastapuoleksi seurakuntaan liittyminen on pysynyt melko korkealla (171). 
- Eroamisista aiheutuva jäsentappio oli viime vuonna 246 jäsentä, mikä on pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna (257 ja 337), kirkkoherra iloitsee.
- Kirkkoon liittymisen määrästä voi todella kuulla sen, että vaikka eroamisia tulee, silti kirkko elää mielissä. Se on tärkeää, Sirviö sanoo.
- Kirkkoon liittyy monen ikäisiä, ja aika paljon myös nuoria aikuisia, joille on ajankohtaista perheen perustaminen ja avioliitto, omien lasten kastaminen ja kummina toimiminen. Kirkon tehtävä on sanoittaa sitä, mikä meitä kannattelee ja mikä muodostaa elämän perustan. Tämä pohdinta kulkee mukanamme ihmisinä. Siksi on tärkeää, että kirkko antaa elämän perustalle äänen muuttuvassa maailmassa, Sirviö kiteyttää.

Kokkolan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Per Stenberg tietää lääkkeen jäsenkatoon: tarvitsisimme enemmän lapsia.  
- Kuolleisuus on korkeampaa kuin kasteiden määrä, ja poismuutto on suurempaa kuin paikkakunnalle muutto. On mielenkiintoista nähdä, miten tulevat alueelliset investoinnit vaikuttavat muuttoliikkeeseen.

Kaustisen ja Ullavan seurakunnan vs. kirkkoherra Kai Tikkakoski näkee, että luottamus seurakuntaa kohtaan on kasvanut. 
- Seurakuntaan muuttaneiden ja seurakuntaan liittyneiden määrä oli viime vuonna korkeammalla tasolla, hän huomioi.
- Seurakuntamme strategiassa sanoitetaan arvojamme:  ”Toivomme, että turvallinen uskonperintö siirtyy myös tuleville polville ja teemme työtä sen eteen. Viime vuoden tavoitteissamme painotettiin tämän mukaisesti kasvatustyötä. Kasvatustyön kautta olemme tavoittaneet lasten ja nuorten lisäksi heidän perheitään. Näin luottamus seurakuntaa kohtaan on vahvistunut. 

Kälviän seurakunnan kirkkoherra Jari Kolmonen panee merkille, että Kälviällä jäsenmäärän pieneneminen tasaantui hieman. 
- Vuosi 2026 päästiin aloittamaan tasaluvusta 3 400, Kolmonen toteaa. 
Kälviän seurakunnassa jäsenmäärä vähenee hyvin tasaisesti. 
- Kastettuja on vähemmän kuin kuolleita, seurakuntaan muuttaneita on vähemmän kuin seurakunnasta muuttaneita. Kirkkoon liittyneitä on vähemmän kuin kirkosta eronneita. Kaikissa näissä ryhmissä jäsenmäärä väheni  7–15 hengellä. Seurakunnan toimintaan osallistuminen puolestaan kasvoi edellisvuodetsa 4,5 prosentilla. 

Lohtajalla ei ole tapahtunut  suuria muutoksia seurakunnan jäsenmäärässä.  
- Toki syntyneiden ja kastettujen määrä on pieni, mikä sinänsä ennustaa Lohtajan asukasmäärän jatkuvaa pienenemistä. Tämähän  on valtakunnallinen suunta  maaseudun väestökehityksessä, kirkkoherra Antti Lapinoja toteaa. 
- Iloitsemme tietenkin jokaisesta kastetusta lapsesta ja kirkkoon liittyneestä aikuisesta, joita on enemmän kuin useaan vuoteen.  

Halsuan seurakunnan jäsenmäärä pysyi vuonna 2025 lähes ennallaan, vähennystä oli vain 7 henkeä. Vähennystä aiheutti väestörakenteesta johtuva suurempi kuolleisuus kasteisiin verrattuna. Vähennystä taas tasoitti kirkkoon liittyneiden isompi määrä kirkosta eronneisiin nähden. Kirkkoherra Juha Karhulahden mukaan Halsuan positiivinen muuttoliike tukee seurakunnan jäsenkehitystä. 
- Tuulivoimahankkeet ovat vahvistaneet kunnan elinkeinoelämää ja lisänneet sen vetovoimaa. Seurakunnan toiminta on tavoittanut hyvin kuntalaiset ja saanut heidän luottamuksensa. Varsinkin diakoniatyön kautta on syntynyt uusia yhteyksiä paikkakuntalaisiin. Myös jumalanpalveluselämä ja kasvatustyö ovat keränneet hyvin osallistujia, kirkkoherra sanoo.

MARI HAUTAMÄKI