Piispa onnitteli kirkkoherraa

Halsuan kirkkoherran Juha Karhulahti on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon. Viime viikolla Oulun hiippakunnan tuomiokapituli hyväksyi Karhulahden pastoraalitutkinnon tutkielman. Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo onnitteli kirkkoherra Karhulahtea Piispantalossa Oulussa.

- On hienoa, että pienen keskipohjalaisen seurakunnan kirkkoherra tekee maassamme harvinaisesta tutkimusaiheesta korkeatasoisen englanninkielisen tutkimuksen. Juha on elävä esimerkki Mikael Agricolan ohjeesta, että papin tulee rukoilla, studeerata ja saarnata, piispa Keskitalo kehui Juha Karhulahtea Facebook-päivityksessään. 
Karhulahden teologinen tutkimustyö on edennyt vähitellen papintyön rinnalla.

- Kiirettä en ole pitänyt, vaan työn sallimissa rajoissa sitä on tehty kaikissa seurakunnissa, joissa olen saanut kirkkoamme ja seurakuntalaisia palvella, Juha Karhulahti kertoi.
Hänen mielestään hyvää Jumalan johdatusta on siinä, että mielekäs harrastus johtaa tärkeiden tavoitteiden toteutumiseen. 

- Mutta itse työskentelykin palkitsee, Karhulahti lisäsi. 

- Juha on ahkera sanan julistaja ja rukouksen ihminen ja myös studeeraaja, joka kehittää teologista osaamistaan seurakuntatyön keskellä. Onnittelut Juha suoritetusta ylemmästä pastoraalitutkinnosta, piispa kirjoitti.

Ylempi pastoraalitutkinto pätevöittää papin muun muassa tuomiorovastin, pappisasessorin ja hiippakuntadekaanin virkoihin.
Juha Karhulahden tutkielmana oli hänen jo hyväksytty lisensiaattityönsä Theodoret Kyrrhoslaisen (AD 393–458/466) teologiasta. Theodoretin vaikutus Khalkedonin kirkolliskokoukseen 451, jossa vahvistettiin oppi Kristuksen kahdesta luonnosta, jumalallisesta ja inhimillisestä, oli hyvin ratkaiseva. 

- Theodoret Kyrrhoslainen ja monet muut hänen aikansa teologit, laittoivat kaiken tarmonsa opettaakseen Vapahtajamme lähelle tulemista ja hänen Jumaluutensa rinnalla täydellistä ihmisyyttä. Sen avulla he vakuuttivat, että Jumalan rakastava huolenpito ja pelastuksen lahja ovat nyt kaikkien ulottuvilla. Ehkä heidän teologiansa inhimillisyys ja samalla heidän luottamuksensa Jumalan mahdollisuuksiin voisi rohkaista meitäkin oman aikamme uskon tien kilvoittelijoina, kirkkoherra sanoi.

Karhulahden tutkimus menee uskon ytimeen käsitellen muun muassa kysymystä siitä, miten Kristus, joka on täydellisesti Jumala ja täydellisesti ihminen, voi kokea samankaltaisia tunteita, iloa, surua ja kärsimystä, joita myös ihminen tuntee. 

- Totesimme, että tällä on merkittäviä vaikutuksia ja sovellusmahdollisuuksia vaikkapa sielunhoidon teologiaan. Kristus ei ole kaukana yhdestäkään kärsivästä ihmisestä, piispa lisäsi.
Karhulahden mukaan kirkkoisien tekstien äärellä oppii yhä enemmän luottamaan Raamatun ajattomaan merkitykseen uskon ja kirkollisen työn lähtökohtana. 

- Siunaus on varattu kaikille aikakausille, eikä muuttuva maailma voi selittää pois sitä tosiasiaa, että Jumala on aina kansansa keskellä ja antaa sille apunsa, Karhulahti sanoi.